"Ollakko vai eikö olla, siinä vasta ....". Kolme viikkoa on vierähtänyt sulhasista. Vielä ei uskalla ääneen sanoa, oisko pentusia tuloillaan, mutta ehkä silti sellainen pienen pieni kutina olisi, että Freijan masussa voisi hyvinkin olla matkustajia.

Freijalle ei ole oikein ruoka viime päivinä maistunut, ei edes letut, jotka tavallisesti ovat suurta herkkua. Tämä sopisi hyvin "taudin" kuvaan. Ja aivan kuin masu olisi pienesti pyöristynyt ja nisät muuttuneet vaaleanpunaisiksi. Taitaa vain silti olla mamman toiveajattelua.

Pentuajatukset ovat jo siirtyneet "kasvattaja-mamman" uniinkin. Näin tässä taannoin unta, että olimme menossa Freijan kanssa ultraan. Eläinlääkäri kysäisi sitten ensimmäisenä, että olenko varmistanut tiineyden testillä? "Siis millä testillä?", kysyin hölmistyneenä. Eläinlääkäri kertoi, että koirankin tiineyden voi nykyisin varmistaa ihan tavallisella raskaustestillä, ihan sillä samalla mitä ihmisetkin käyttävät..... Kappas kun en sitä tiennytkään. Oispa kätevää  :-)

Ultra-aika on nyt varattuna ensiviikolle, jolloin salaisuus paljastuu.